Kumitelalla ja leimaväreillä saa aikaan mahtavia taustoja, mutta tässäkin tekniikassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Käytössä olevat leimavärit ja kartonki, kuten myös telaamistekniikkakin, joten uskoa saattaa, että haasteelliselta tuntuu ainakin ensin, että miten se nyt sitten onnistuukaan :)
Samalla opintiellä olen itsekkin, ja nautin siitä täysillä :D Kokeileminen ja opetteleminen, tiedon hakeminen ja jakaminen on ihan parasta. Sama sanonta pätee siis askarteluun, kuin koko elämäänkin: Ei tärkeintä ole se määränpää, vaan se kuljettu matka!
Tein mallipalaset kolmesta erilaisesta paperista/kartongista. Kaikissa pyrin tekemään asiat mahdollisimman samalla tavalla, jotta olisivat paremmin vertailukelpoisia.
Jokaisessa on vasen reuna telattu, telaamalla vain yhteen suuntaan, ylhäältä alaspäin. Ja ennen telaamista liika väri poistettu telaamalla kerran A4-arkin matkalta suttupaperille.
Usein myös kysytään, että mitä eroa on erilaisilla musteenlevittimillä, kun niitä Korttipajan nettikaupassakin on useammanlaista. Otin tähän samaan settiin mukaan kaksi kovasti tykkäämääni versiota. Rangerin Mini Inkin ja Foam Ink Podsit. Oikeassa ylänurkassa on väriä levitetty Ink Podseilla ja alanurkassa taasen Mini Inkeillä.
Väriksi valitsin hyvin tumman värin, jotta asia tulisi mahdollisimman hyvin esille, myös kuvien välityksellä.
Vesitippaa käytin havainnollistamaan värin imeytymistä eritavalla eri paperiin/kartonkiin ja tokihan sillä saa kivoja efektejä muutoinkin taustoihin, joten hyvin olennaista miten vesiroiskeiden kanssa käyttäytyy :)
Tältä näytti välinekattaus tällä kertaa :)
Ensimmäisenä testiin pääsi askartelijoiden hyvin paljon käyttämä 4CC-paperi, vahvuudeltaan 160g:
4CC tuntuu imevän värin itseensä aika tehokkaasti, ja tuntuu, että tasaisen levityksen saaminen on kohtuuhaasteellista. Värit kyllä hyvin intensiivisä tällä pinnalla, ja hyvä niin jos sitä lopputulosta haetaan. Itse kuitenkin pidän siitä, että olisi "sananvaltaa" enemmän värin tummuuteen lisäämällä väriä, eikä niin että "hanat on kaakossa" heti...täysin makuasia siis :) Kuten koko testikin!
Värinlevittimilläkin eroa löytyi, Mini Inkeillä pystyi helpommin värin tummuutta/intensiivisyyttä säätämään, mutta tasaisen levityksen saaminen oli haasteellisempaa. Kun taas Ink Podseilla värin levitys onnistui kivemmin, mutta tuli niin tummaa kuin väristä lähtee.
Ja veden kanssa tämä paperi ei toimi sitten ollenkaan, karvat pystyssä ja koko homma kurtulla. Mutta eihän tämä paperi sellaiseen ole tarkoitettukaan :)
Seuraavana testiin lähtee leimailu ja värittelylempparini 240 g valkoinen päällystämätön mattapintainen kartonki:
Aika "pilvinen" vaikutelma syntyy tällä kartongilla :) Positiivista se, että tulee tasalaatuisesti pilvistä jälkeä, mutta ehkei kuitenkaan niin toivottu lopputulos ole se tätä tekniikkaa käytettäessä ;)
Käsittelyä muuten kyllä tämä kestää hyvin, ja vesitippakaan ei kartonkia säihkähtämään saanut. Vedestä kosteana ei tämän kartonginkaan pinta hankaamista kestä, mutta ei toki ole siihen suunniteltukkaan.
Värinlevittimistä tälle kartongille tuntui tällätavalla laitettuna sopivan parhaiten Mini Inkit. Niiden vaahtomuovipinta antaa anteeksi kartongin pinnan kevyen pintakuvioinnin, kun taas Ink Podsit ovat kovempaa tavaraa, niin pilvimäisyys jää helpommin näkymään.
Kolmantena sitten ihka uusi tuttavuus minulle :)
Testattavanani oleva Strathmoren Mixed Media-kartonki, 300g eli tämän parven vahvinta tavaraa :D
Ja ihan mainiota kartonkia kaikilla kolmella konstilla! Pinta tasaista, joten jälki tasaista ja tässä värin imeytyminen paperiin vähäisintä, joten antaa aikaa ja armoa. Ja minua miellyttää kovin se, että värin intensiivisyyden säätäminen onnistuu tällä ihanasti. Lisäämällä väriä kerroskerrokselta, saa aikaan värisyvyyttä, me like alot :D
Värinlevittimilläkin molemmilla onnistuu aivan yhtä hyvin, en juurikaan eroa tuntenut niiden välillä tällä kartongilla.
Tämä kartonki onkin sitten suunniteltu toimimaan myös märkien tekniikoiden kanssa, joten vedestä se ei säikähdä ollenkaan!
Mutta...tämä ei ole puhtaanvalkoista, vaan luonnovalkoista ja se taas haittaa värientoistoa, jotta se tässä onkin sitten miinuksena.
Tämä testailu on tehty täysin puotipuksun omien mieltymysten, saatavilla olevien välineiden ja vajavaisten taitojen armoilla, joten viralliseksi ohjenuoraksi tästä ei ole. Ja matka jatkuu, jatkan sen The Kartongin metsästystä, joka on minun mielestäni olisi paras puoliso :D
Mielelläni kuulisin ja näkisin minne, millä ja miten Sinä olet testannut telailua :)
Jotta minäkin opin matkalla lisää ;)
Kiitos tää oli tosi kiva. Nyt alan googlettaa tota viimesintä paperia ;)
VastaaPoista